-- DEUTSCHER SCHÄFERHUND
-- Alkuperämaa: Saksa
-- Käyttötarkoitus: paimen- ja
    palveluskoira
-- FCI-luokitus: ryhmä 1

Saksanpaimenkoira on yksi maailman suosituimmista koiraroduista. Se on erittäin monipuolinen käyttö- ja palveluskoira. Saksassa sitä käytetään pääosin paimenkoirana, eri lajeissa palveluskoirana, sekä työ- ja virkakoirana. Parhaimmillaan älykäs ja helposti koulutettava koira, joka tarvitsee virikkeitä. Suomessakin hyvin yleinen rotu: pentuja syntyy vuosittain 2000 - 3000 koiria ollessa kaikkiaan noin 20 000. Rodun yleisimpiä kutsumanimiä ovat schäfer ja susikoira.

Saksanpaimenkoiran esi-isät saattoivat olla susia, josta rotu olisi perinyt hieman susimaisen ulkonäkönsä. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta. Nykyisen saksanpaimenkoiran jalosti saksalainen Max von Stephanitz 1880-luvulla ja ensimmäinen rotuyhdistys perustettiin 1899. Kyseinen rotuyhdistys kuuluu vieläkin maailman suurimpiin. Ensimmäisessä maailmansodassa rotua käytettiin paljon sotakoiran tehtävissä. 1920-luvulla saksanpaimenkoiria vietiin runsaasti Englantiin ankarista karanteenimääräyksistä huolimatta. Suomeen ensimmäiset rodun edustajat tuotiin vuonna 1908 Helsingin poliisilaitoksen käyttöön. Suomen Saksanpaimenkoiraliitto perustettiin vuonna 1956.

Keskikokoinen, hieman pitkänomainen ja lihaksikas rotu, joka tulee olla luonteeltaan mm. tasapainoinen, vahvahermoinen, ennakkoluuloton, säyseä ja tarkkaavainen. Koiran luonteenlaadun tulee olla kaikkea sitä, mitä seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoiralta vaaditaan.Pää on kiilamainen ja sopusuhtainen. Kirsun tulee aina olla musta. Silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset, hieman vinoasentoiset, eivät ulkonevat ja väriltään mahdollisimman tummat. Korvat ovat pystyt, keskikokoiset, yhdensuuntaiset ja teräväkärkiset. Kaula on voimakas ja lihaksikas ilman löysää kaulanahkaa. Selkä on hieman laskeva, kiinteä, voimakas ja lihaksikas. Eturaajat ovat suorat ja yhdensuuntaiset. Takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Hännän tulee ylettyä vähintään kintereeseen. Sen alapuolella on pitempää karvaa ja häntä kaareutuu loivasti. Peitinkarva on tiheää, suoraa ja karheaa. Päässä, raajojen etusivuilla, käpälissä ja varpaissa karva on lyhyttä. Sallitut värit: musta punaruskein tai ruskein merkein, joiden väri voi vaihdella keltaisesta vaaleanharmaaseen; yksivärinen musta tai harmaa; harmaa tummin merkein. Musta mantteli ja maski. Vähäpätöiset, pienet valkoiset merkit rinnassa tai erittäin vaaleat raajojen sisäsivut sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavia. Pohjavilla on vaaleanharmaan sävyinen. Hylkääviä virheitä: luonteenheikkous, vihaisuus ja heikkohermoisuus; paha lonkkavika; häiritsevät korva- ja häntävirheet; purentavirheet; sallitun säkäkorkeuden ylittäminen tai alittaminen yli 1 cm:llä; valkea karvapeitteen väri (myös tummasilmäisillä ja -kyntisillä). Urosten säkäkorkeus on 60 - 65 cm ja narttujen 55 - 60 cm.

GNG-mangassa saksanpaimenkoira on John.